Turun iltalukion oma blogi

Tämä posti on koeposti Facebookista.

Lienette kaikki kuulleet kaikenlaisia tarinoita Facebookista viimeisen puolen vuoden ajalta. Viime syksynähän tänne liittyneitä suomalaisia oli ennätysmäärä. Suuri osa jutuista oli liioiteltuja. Ainoa haitaksi kokemani asia on ollut “ystävien” lähettämät kaikenlaiset hupijutut, joihin sitten pitäisi lähteä mukaan. Aluksi minullakin oli akvaario ja oma universumi ja lisäksi joku puri minua niin että minusta tuli vampyyri. Lopetettuani moisiin pelleilyihin osallistumisen olen ollut todella tyytyväinen.

Nyt voin lähettää siis postiakin blogeihin. Omassa blogissani se toimi, nyt siis kokeilen WordPressin blogia.
Uutuutena on lisäksi tullut chat, jota en ole tosin vielä kokeillut. Huomautukseksi tähänkin: chat ei ole nykyään koneen ääressä jutustelua vaan tekstiviestiäkin nopeampi yhteydenpitokeino. Harvoin viestit ovat tekstiviestejä pidempiä ja perillemenokin on varmaa kun vastaanottaja kuittaa heti. En ole koskaan pitänyt tekstiviestien kirjoittamisesta, joten chat on minulle aivan paikallaan.

Leena

Tyttäreni on aktiivinen lukija ja jopa kirjoittaja Suomen Welsh Corgi Seuran foorumilla, ja löysi sieltä seuraavan viestin. Viesti tosin on edelleen kopioitu, kaipa joltakin muulta foorumilta. Itselleni kyseinen juttu tuotti suurta hupia, joten suosittelen sen lukemista, vaikka juttu onkin pitkä.

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 2.4.08 19:46:46
Nyt en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa.

Tuohon vähän matkan päähän naapuritaloon muutti vuodenvaihteessa uudet asukkaat. Sen kummemmin ei ole tullut heidän kanssaan seurusteltua, kun tässä on metsääkin välissä. Muutamia kertoja tiellä törmäillessä on tervehditty.

Tänään oli sitten postilaatikkoon ilmestynyt viestilappunen jossa lukee näin: Hyvä naapuri, voisitko lakata pitämästä hevosiasi siinä tien vieressä olevassa aitauksessa, kun lapset kulkevat siitä ohi kouluun. Hyvin usein toinen hevosista esittelee ‘elintään’ kaikkien nähden. Ei ole lapsista mukava nähdä tuommoista koulumatkalla, ties miten vahingollisesti vaikuttaa pienimpien mieleen. Terveisin naapurisi xxxxxxxxxxxxx.

Täytyy sanoa että nyt olen ihan mykistynyt! En tiedä pitäisikö tuohon viestiin vastata jotain ja mahdollisesti mitä? Lähettäisinkö takaisin lappusen, vai soittaisinko, vai menisinkö ihan käymään? Vai pitäisikö tässä pitää peräti puhuttelu tuhmalle namusetä-ruunalle, joka kieltämättä aika usein kyllä tuulettelee kikkeliään. Ainakin luulisin että siitä elimestä tässä on kyse. Tuskinpa poitsu siellä pernaansakaan on vilautellut..

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 2.4.08 21:33:23

Onpas tänne tullut paljon vastauksia. Ilmeisesti asia ‘järkyttää’ muitakin.
Kyllä me ollaan miehen kanssa nyt illan mittaan naureskeltu tätä asiaa. Taidan mennä huomenna ihan käymään tuolla naapurissa, kunhan nyt yön yli mietin mitä sanoisin. Mahtaa tosiaan uudet naapurit kesällä järkyttyä kun perimmäisen talon isäntä laskee lehmänsä laitumelle. Siinä sitä on sitten tissejä nähtävänä koko pellon täydeltä.

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 3.4.08 14:59:39

No niin, täällä ollaan..
Yritin tosiaan tuossa hetki sitten mennä naapuriin. Olin oikein psyykannut itseni keskustelemaan asiasta ihan vakavissani, jos tosiaan osoittautuisi ettei kysymys ole mistään pilasta. Edes jonkinlainen naapurisopu olisi kuitenkin mukava säilyttää.

Tuossa sitten tietä pitkin naapuria kohti kävellessäni aloin ajatella että: ‘tässä sitä aikuinen ja täysjärkinen(?) ihminen on matkalla naapuriin keskustelemaan hevosensa munasta.’ Alkoi taas naurattaa niin pahuksesti että oli pakko kääntyä takaisin kotiin kun meinasi tulla kuset housuun. Kävin sitten vaan tarhassa heristämässä sormea riettaalle ruunalleni, joka lupasi pyhästi olla parantamatta tapojaan. Alkaa eläinparkakin jo ihmetellä, kun mamma ratkeaa nauruu joka kerta sen nähdessään.
Taidan omalta osaltani jättää asian tähän ja kuulostella mitä tästä mahdollisesti seuraa. Täällä on kyllä ollut niin hulvattomia ideoita, että tekisi mieli ihan pilanpäiten väsätä ruunan rupsukalle jonkinlainen kalukukkaro tai siveyssukka.

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 4.4.08 21:04:08

No niin, eipä tämä juttu tähän loppunut, vaan ruunan kikkelin seikkailut jatkuvat edelleen. Kävin tuossa kuuden maissa koiran kanssa pikaisella iltalenkillä ja kun palailin takaisin päin, törmäsin tiellä naapurin emäntään joka oli tulossa meiltä päin kamera kädessään. Ei edes tervehtinyt, vaan ensimmäiseksi kysyä töksäytti, olinko saanut hänen laittamansa viestin? Myönsin saaneeni. Seuraavaksi tokaisi että: ‘et sitten tainnut ottaa asiaa vakavasti kun et ole tehnyt asialle vieläkään mitään?’ Vastasin siihen että: ‘juu, en todellakaan ottanut vakavasti’ ja hymyilin leveästi.
Naapurin emäntä alkoi selvästi hermostua ja rupesi paasaamaan että, ei tämä ole mikään naurun asia. Lapset ovat kuulemma esittäneet kiusallisia kysymyksiä ja hän oli joutunut selittämään niille että kyseessä on umpisuoli! Ja ymmärtäisin kyllä miten vakavasta asiasta on kyse jos minulla itselläni olisi lapsia… Ja sitä varten he olivat juuri muuttaneet maalle, että lapset saisivat kasvaa turvallisessa ympäristössä… Ja…ja…mitähän vielä, en edes muista kaikkea kun tekstiä tuli kuin pyssyn suusta.

Lopuksi rouva vielä sanoi että hän aikoo ilmoittaa asiasta poliisille, jos en siirrä hevosia muualle ja että hänellä on kuviakin todisteena. Heristi vielä uhkaavasti sitä kameraansa ennen kuin alkoi kiukkuisin askelin kipittää tiehensä. Aika harvoin jään sanattomaksi, mutta nyt en kyllä osannut muuta kuin haavi ammollaan tuijottaa poistuvan rouvashenkilön perään. Tuo oli jotenkin niin kertakaikkisen absurdi tilanne, kun asia sinänsä on ihan naurettava, mutta toinen ilmiselvästi tosissaan siitä vaahtoaa. Koirakin oli ihmetellen pää kallellaan seurannut rouvan paasausta ihan sen näköisenä kuin ei olisi koskaan nähnyt mitään noin outoa. Eikä kyllä varmasti olekaan.
Mahtaa siinä poliiseillakin olla naurussa pitelemistä jos rouva ihan todella toteuttaa uhkauksensa. Tässä sitä nyt sitten mielenkiinnolla odottelen milloin pihaan kurvaa mustamaija ja vie riettaan roikottelijan mennessään. Vai tyytyvätköhän poliisit vaan lätkäisemään ruunaan sakkolapun.

Lähettäjä: Voi hyvä ihme
Päivämäärä: 7.4.08 13:04:12

Aina vaan hullummaksi menee! Nyt on sitten poliisitkin käyneet. Hetki sitten läksivät pihasta ja heti täytyy tietysti päästä jakamaan tämä kaikkien kanssa.
Tosiaankin pihaan kurvasi mustamaija ja 2 poliisia. Vähän huvittuneena ehdin ajatella että kohta viedään ruunaparkaa käsiraudoissa kuulusteltavaksi. Mutta poliisit alkoivatkin kysellä onko talon isäntä kotosalla. Siinä vaiheessa kyllä jo pelästyin, koska mies oli lähtenyt jo aikaisin aamulla työmatkalle ja ensimmäiseksi tuli tietysti mieleen että jotain on sattunut.

Kun siinä hetki puheltiin, niin kävi kuitenkin ilmi että naapurin rouva oli tosiaankin toteuttanut uhkauksensa ja soittanut poliisille. Ilmoituksen vastaanottaja ei kuitenkaan ilmeisesti millään kyennyt ymmärtämään että kyseinen irstailija on eläin, vaan poliisit tulivat meille siinä käsityksessä että mieheni on se joka siellä tien laidassa esittelee lapsille kalustoaan! Onneksi olin säilyttänyt naapurilta saamani kirjelappusen ja näytin sitä poliiseille. Toinen ratkesi suoraan nauramaan, toinen sentään yritti parhaansa mukaan pysyä vakavana. Läksivät sitten naapuriin selvittämään asiaa. Jonkin ajan päästä palasivat takaisin ja pahoittelivat väärinkäsitystä. Kihisin tietysti uteliaisuudesta ja yritin kysellä mitä naapurissa oli tapahtunut. Eivät kuitenkaan suostuneet kommentoimaan muuta kuin että asia on kunnossa Toivottelivat vielä hyvää jatkoa ja läksivät.

Leena

Koska suuri osa blogeistakin alkaa olla jo hyvin ammattimaisen näköisiä, päätin muuttaa blogin ilmettä paremmin vastaamaan nykyaikaa.

Kommentoikaa, sillä vanha tyyli on helppo palauttaa!

Leena

Talvilomalla kerrynterrierilaumamme kasvoi kuudella uudella Leannan-pennulla. Uuden elämän alkaminen on joka kerta ihmeiden ihme! Tervetuloa katsomaan kotisivuiltani www.leannan.fi, miltä nämä pienet pennut näyttävät aikuisina!

Päivi Olin

Silmäleikkauksen vuoksi en saanut liki kolmeen viikkoon lukea lehtiä kirjoista puhumattakaan. En saanut myöskään katsella televisiota. Apuun tulivat äänikirjat, joiden olemassaoloa en edes muistanut, ennen kuin hyvä ystävä niistä mainitsi. Kuinka olisinkaan muistanut, kun koskaan ennen ei ole ollut pakottavaa tarvetta kuunnella niitä. Sitten muistuivat mieleeni satukasetit, joita lapseni jo muutama vuosikymmen sitten kuuntelivat

Kirjastoissa on hyvät valikoimat äänikirjoja. Äänikirjoja toimittavat ainakin Otava, WSOY, Tammi ja Suomen Äänikirjat Oy. Niitä on kaseteilla ja CD-levyinä. Kuvittelin, että äänikirjat ovat kuin kuunnelmia, joissa teksti on dramatisoitu, mutta teoksen lukikin alusta loppuun yksi ja sama henkilö. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä lukijat oli huolella valittu, heidän vivahteikkaita ääniään jaksoi kuunnella. Minua on aina haitannut murteella kirjoitettu teksti. Mutta äänikirjaan murre sopi hyvin. Kuuntelin mm. Rosa Liksomin Reidarin, joka kertoi taiteilija Reidar Särestöniemestä. Myös Eeva Illoisen Rinkeblummat kukkivat, jonka tapahtumat sijoittuvat 40-50 -luvulle Turun Linnafältin alueelle, oli miellyttävää kuunneltavaa. Molemmissa käytettiin rehevää murretta, ensimmäisessä peräpohjalaista ja jälkimäisessä tietysti Turun murretta.

Ajattelin lukemaan kykenevänäkin palata ääneen luettujen kirjojen pariin. Ei tarvitse olla heikkonäköinen, ihan terveilläkin silmillä pystyy kuuntelemaan. Kuunteleminen on vaivatonta, eikä kirjan lukemista tarvitse keskeyttää automatkan tai junamatkan ajaksi. Sitä voi kuunnella lenkkipolulla, aurinkoa ottaessaan ja ruokaa laittaessaan. Voi myös parannella kielitaitoa ja ryhtyä kuuntelemaan vieraskielisiä kirjoja.

Netistä löysin seuraavaa tietoa äänikirjoista:

Suomessa äänikirjoja on tehty vuodesta 1955 lähtien. Äänikirjat syntyivät alkujaan aikuisena näkövammautuneiden, erityisesti sotasokeiden tarpeisiin, jotka eivät hallinneet pistekirjoitusta. Nykyään äänikirjoja lukevat eniten heikkonäköiset ikäihmiset. Äänikirjasta on apua myös monille muille lukemisesteisille – esimerkiksi lukivaikeudesta kärsiville tai ms-tautia sairastaville, joiden voi olla vaikea pidellä kirjaa.

Mp3-muoto on tehnyt äänikirjoista houkuttelevan vaihtoehdon. Kun aikaisemmin piti niitä kuunnellakseen kanniskella painavia ja tilaa vieviä kasetti- tai cd-soittimia, voi äänikirjan nyt sujauttaa taskuun menevään mp3-soittimeen tai moderniin puhelimeen.

Äänikirjoista voi nauttia myös aivan ilmaiseksi. Internetissä toimiva Librivox -palvelu jakelee vapaaehtoisten työntekijöiden ääneen lukemia kirjoja. Librivoxin löytää osoitteesta http://librivox.org/ . Jakelussa olevat kirjat ovat tekijänoikeudesta jo vapautuneita ajattomia kirjallisuuden klassikoita. Niistä useimmat ovat englanninkielisiä, joukossa vasta muutama suomenkielinen.

http://www.tuhatsanaa.net/?q=librivox-vapaaehtoishankelukeeaanikirjojaverkkoon

http://tuhatsanaa.net/aanikirjat_tulevat_kannykoihin

http://koti.mbnet.fi/jjw/html/7_6__aanikirjat.html

Mamma

Paljonpa Suomesta ulkomailla tiedetään! Olen sitä aina valitellut, mutta nettiystäväni ovat vakuuttaneet, että tietenkin kaikki tietävät Suomen. Joukossa on tosin niitäkin, jotka eivät sitä tunnu koskaan oppivan vaan sijoittavat Suomen milloin minnekin, yleensä sentään Eurooppaan.

Seuraava juttu on osoitus siitä, että en niin pahasti ole väärässä ollut…

Arvostettu National Geographic julkaisi videon, jonka otsikkona oli Warming hurts Finnish animals eli suomennettuna Ilmaston lämpeneminen haittaa suomalaisia eläimiä. Sain linkin hyvän israelilaisen ystäväni kautta sosiaalisella kirjanmerkkisivustolla nimeltä Mixx! Ystävä oli lähettänyt sen sinne, koska hän on huolissaan jääkarhuista.

Katsottuani videon olin kauhuissani. Ensimmäinen käsitelty eläin on todella jääkarhu. Oululainen, alkuperältään selvästi ei-suomalainen tutkija kertoo kyllä asiallisesti miksi jääkarhu on uhattuna, mutta otsikko antoi ymmärtää, että oli kyse suomen luonnossa esiintyvistä nisäkkäistä!

Toinen käsitelty eläin on vesikko (European Mink), jota Suomessa ei ole esiintynyt sitten 50-luvun. Sen häviämistä ainakin auttoi, ellei aiheuttanut kokonaan villiminkki (American Mink), joka on tarhaeläin ja tuotu tänne Amerikasta. Minkkejä pääsee normaalistikin karkuteille, mutta eläinaktivistit auttavat asiaa. Aivan oudoksi asian tekee se, että videolla esiintyvä eläin ei ole kumpikaan, vaan saukko, jolla ei liene tällä hetkellä mitään hätää.

Viimeinen haastateltava kertoo muuttolintujen pesinnästä. Puihin tulee kuulemma lehdet nykyään viikkoa aikaisemmin, joten pesintä on siirtynyt aikaisemmaksi. Ei muuten tullut lehtiä viime keväänä, ennen kuin pitkällä toukokuulla.

Viimeinen häiritsevä seikka on videon tekstitys. Kaksi esiintyvistä tutkijoista on suomalaisia ja tekstitys englannin kielelle vihjaa, että heidän englantiaan ei ilman tekstitystä ymmärrä. Tosin olen kuullut, että amerikkalaiset tekstittävät jopa brittisarjat, kun eivät muuten ymmärrä.

Tässä linkki videoon, jonka otsikko muutettiin aika pian sen jälkeen kun olin sen jo blogannut. Taisivat suomaiset valittaa sankoin joukoin. Uusi otsikko on Ilmaston lämpeneminen vahingoittaa arktisia eläimiä (korjattu).

Aarno Laitinen kirjoitti Iltalehden (29.12.2007) kolumnissaan mm. seuraavaa. Kemia ei kuulu Laitisen parhaimpiin puoliin, kuten kemistimme Samin kommentti osoittaa. Lapintiestä kertovan osuuden jätin pois, sillä sitähän käsiteltiin jo aikaisemmin.

Televisiouutisissa kerrotaan kauhutarinaa ympäristön saastumisesta: “Jokainen auto tuottaa kilometrillä 160 grammaa hiilidioksidia.”Tieto selviää Euroopan unionin komission ympäristöraportista. Kun auto kuluttaa 10 litraa bensiiniä sadalla kilometrillä, se on noin desilitra eli alle 100 grammaa kilometrillä. Miten alle 100 grammasta bensaa voi tulla 160 grammaa saastetta?

Samin kommentti:

Suuresti arvostamani kolumnisti Aarno “Loka” Laitinen on tällä kertaa pikkuisen hakusessa ilmastonmuutoksen pyörteissä. Tarkastelin laskujen avulla hiilidioksidimääriä…

Bensiini on hiilivetyjen seos. Bensiini voi sisältää jopa satoja eri komponentteja. Riippuu jalostamosta ja tilaajasta, millainen koktaili kulloinkin sekoitetaan. Laskuissa oletetaan tehtävän inhimillistämiseksi tavallisimmin bensiinin olevan oktaania C8H18.

Yksi mooli oktaania tuottaa palaessaan kahdeksan moolia hiilidioksidia. Vastaavasti 100 g oktaania tuottaa jopa 308 g hiilidioksidia! Eli kyllä saasteen massa voi todellakin olla suurempi kuin palavan aineen massa.

Palamisen kemia ei taida olla “Lokan” vahvimpia puolia…

Leenan lisäys: Lisäpaino tulee hapesta! Hiilivedyssä on hiilen lisäksi vain vetyä, joka on paljon kevyempää kuin hiilidioksidin happi.

Laitinen jatkaa:

Vihreä toimittaja kertoo televisiossa, että jokainen suomalainen kuluttaa energiaa öljyksi muutettuna 3 000 tonnia vuodessa! Vihreän matematiikan mukaan öljyä kuluu Suomessa yhteensä 15 000 000 000 tonnia, siis 15 miljardia tonnia eli lähes 100 miljardia barrelia. Sellainen öljymäärä maksaisi nykyhinnoin yli 10 kertaa enemmän kuin Suomen kansantulo.

Mutta vihreillä on tähänkin ratkaisu. Vaihdetaan energiaa säästävät lamput, jolloin energian kulutus putoaa puoleen. Toimittaja ei huomaa mainita, että vain valaistusenergian määrä puolittuu. Valaistus ei kuluta kuin prosentin koko energiamäärästä.

Ympäristömatematiikassa vihreiltä lapsineroilta menevät iloisesti sekaisin kilot ja grammat, litrat ja desit ja prosentti on heille aivan ylivoimainen asia.

Suomen koululaisten erinomaisuutta selvittäneille pisa-tutkijoille voisi suositella vaikkapa tori- ja hallikäyntiä. Kun ostaa kolmen euron vehnäleivän ja kahden euron ruisleivän, tyttö laskee pitkään ja hartaasti taskulaskimella, paljonko ostos maksaa yhteensä.

Kertomataulu on jo aivan ylivoimainen. Myyjätär menee sekaisin, jos ostaa kolme kiloa tomaatteja. Kansakoulussa oppi arkiset laskutoimitukset nopeasti päässään, mutta pisa-lapsoset eivät näytä tulevan toimeen ilman taskulaskinta.

Helsingissä asuva venakko oli huolissaan, kun hänen toisella kymmenellä oleva poikansa oli selvästi jäänyt jälkeen pietarilaisista serkuistaan. Poika ei osannut edes kertomataulua. Suomalainen opettaja selitti, ettei sitä ole vielä opetettu lapsille. Venäläisserkut olivat osanneet kertomataulun jo vuosia.

Suomalaisten laskutaidottomuus on poliitikoille kätevää. Ihmisille voi syöttää millaisia valheita tahansa ilman, että he osaavat epäillä.

Laskutaidottomia ihmisiä höynäytetään lakkoihin, kun heille väitetään, että kaikki muut tienaavat paljon enemmän kuin he. Eräätkin ammattiyhdistysaktivistit vaativat, ettei kenellekään saisi maksaa keskiarvoa pienempää palkkaa.

Sairaanhoitajien työtaistelun alla kylmät matemaattiset tosiasiat luhistuivat naisellisten tunteiden alle. Jotkut todistelivat, että sairaanhoitajien palkankorotus voitaisiin rahoittaa jättämällä musiikkitalo rakentamatta.

Oli turha todistaa, että sairaanhoitajien palkankorotuksilla voisi joka vuosi rakentaa 10 musiikkitaloa. Mutta poliittisen laskuopin mukaan puoluetuella voitaisiin hoitaa sairaat, vanhukset, veteraanit ja naisten palkankorotukset.

Kiitokset Kallelle linkistä. Löysin artikkelin itsekin, mutten tajunnut sitä netistä hakea.

Leena

Aina ei tule luettua kovinkaan ahkerasti Turun Sanomia, sillä olen pääasiassa siirtynyt Hesarin nettiversion lukijaksi. Voi siis käydä niin, että herkulliset jutut menevät kokonaan ohi. Onneksi etsivä löytää netistä ja jopa paljon nopeammin kuin omasta lehtikasasta. Olisihan lehtikasa kyllä jo pitänyt tähän mennessä kantaa pois, mutta veikkaanpa lehdenkin vielä jostain löytyvän.

Turun Sanomissa on julkaistu 20.10.2007 seuraava, Annika Lapintien (vas.) mielipidekirjoitus:

Itämeren suojelusta

Kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk) kritisoi (TS 17.10.) Kirjoittajavieras-kolumnissaan lakialoitettani, jolla leikattaisiin merkittävästi Suomen Itämeren ravinnekuormitusta. Kaunisto toteaa, että totalitarismi ei kuulu tehokkaaseen ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelussa ehdottomuus on toisinaan kuitenkin ainoa riittävä keino lopettaa saastuttava toiminta.

Ehdottomalla kiellolla on päästy eroon esimerkiksi vesistöille vaarallisista veneiden lyijyä sisältävistä myrkkymaaleista. Vapaaehtoisuutta ja kannusteita maatalouden kuormituksen leikkaamiseksi on käytetty jo riittämiin. Itämeren näkökulmasta näiden tulokset eivät vain ole riittävät.

Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.

Vähättelevää suhtautumista maatalouden vaikutuksista Itämeren tilaan on aiemminkin kuultu keskustalaisten kansanedustajien suusta. Taannoin myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vähätteli maatalouden osuutta Itämeren sinilevätilanteeseen.

Annika Lapintie, Kansanedustaja (vas)

Hesari irvaileekin Lapintien matematiikkaa 14.11.2007 osiossa POLITIIKAN KULMAPÖYTÄ

Lapintieltä ratkaisu Tehy-kiistaan

Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie arvosteli hallituksen Tehy-lakia eduskunnassa maanantai-iltana.

“Ja kuten on tässä monta kertaa sanottu, niin hallitus sanoo toivovansa, että voidaan tehdä sopu, mutta siitä huolimatta olette monta kertaa ilmoittaneet, että rahaa ei löydy. Sehän ei pidä paikkaansa. Rahaa kyllä on.”

…

Siis jos yhdelle hoitajalle annettaisiin työnantajan jo tarjoama 12,7 prosentin korotus ja toiselle myös 12,7 prosentin korotus, niin silloin koossa olisi jo Tehyn vaatima 25,4 prosentin korotus. Näin kiista ratkeaisi pakkolaitta.

keskustelu.plaza.net palstalla joku tarjoaakin uskottavampaa ratkaisua :

“Tai joka hoitsulle 0,000004% korotus yhteensä 24%.”

Hesarin keskusteluosiosta löytyy vielä parempi ehdotus:

Mites jos jokaisen kahdensadan kansanedustajan palkasta leikattaisiin 0,5%?
Silloinhan Lapintien matematiikan mukaan eduskunnan palkkakulut putoaisivat 100%. Tämä pieni säästö lopettaisi eduskunnan palkkojen maksun kokonaan. Teolla olisi merkittävä vaikutus koko eduskunnan menoihin edustajien palkkakustannusten poistuessa, mutta vaikutus yksittäisen kansanedustajan tilipussiin olisi mitätön!

Lapintie on entinen Suomen työväen säästöpankin konttorin esimies ja nyt siis kansanedustaja.

Matematiikan opettajana en voi kuin pyöritellä päätäni. Jos tämä on kansanedustajien ymmärtämisen taso, mitä toivoa on sille että rahamme käytetään oikein.

Sirpa Pietikäinen aikanaan totesi, että jätevedenpuhdistamon pH pitäisi saada nollaan…

Ja sitten vielä väitetään, että matematiikkaa ei tarvita mihinkään!

Leena

HS:n yleisönosastossa oli 10.11.2007 Eija Huusarin mielenkiintoinen kirjoitus Aikuisten pitää opetella käyttämään Internetiä. Hän kirjoittaa, että netistä löytyy tämän päivän nuorten oikea elämä. Eri sivustoista heijastuu kaikki tuska, pelko, neuvottomuus, itsetuhoajatukset ja viha, jota ei välttämättä kerrota kenellekään. Kirjoittaja kysyy, missä ovat aikuiset, jotka niitä sivustoja lukevat? Hän itse vastaa: He ovat kirjojen, lehtien ja television ääressä. Huusari kehottaakin aikuisia käyttämään eri sivustoja, jos haluaa ottaa osaa siihen maailmaan, jossa lapset ja lapsenlapset elävät.

Aikuislukiossa opiskelijoiden ikä vaihtelee suuresti. On opiskelijoita (useimmiten nuoria), jotka käyttävät Internetiä ja eri sivustoja suvereenisti, on opiskelijoita, joille Internet on joko tuntematon tai pelkästään työväline. Keskustelupalstat, blogit, wikit ja nuorten sivustot ovat useimmille vieraita. Sama jako Internetin käytön suhteen koskee nuorten vanhempia sekä opettajia ja rehtoreita missä tahansa koulumuodossa. Aikuislukioilla on suurena haasteena pysyä myös nuorempien opiskelijoiden maailmassa mukana.

Mamma