Äimän Käki

Haeskelinpas kerran netistä kuvia perhoskoirista ja mitäpäs löysinkään hakusanalla Papillon? Juu, kuvan teekannusta, jossa ei ollu edes perhoskoiran karvaa. Sivun osote on angelinasteas.com ja täytyy sanoo, et kiusaus oli melkonen.

Hintakin oli todella edullinen, ainoastaan 150 dollaria siitä teepannusta, sit n. 70,- yhdestä kupp+lautanen -satsista ja vielä 15,- yhdestä lusikasta. Nyt pitää vaan ruveta rikkaaks. Kovin mä yritin saada sen pahuksen siirtymään tohon neliöön, mut se on harvinaisen kotipaikkauskollinen lintu. (Joutsenen mallinen joku turhake).

(Leenan huom: Wiki ei suostunut kuvaa lataamaan, tähän sen sai)

Mä tulin tälle kurssille saadakseni selville, minkä ihmeen takia mun tarttis liittyä naamakirjaan. (Tytär vinkuu, et mun tarttis). Mitä iloo siit mul olis ja varsinkin, olisko siit jotain hyötyy. Kyl mä nyt sit olen jonkun tolkun saanu siihen, miks ihmiset sitä käyttää, mut ei siit ainakaan täl hetkel ol mul sen paremmin iloo, ku hyötyykään. Kaikkein kamalin mahdollisuus olis, et joku vanha koulukaveri näkis mun siellä ja yrittäis tunkee ystäväks. PTHYI!  Viäl kamalampi mahdolllisuus olis, et se kolisis tyhjyyttään, eikä mulle tulis ensmästäkään kaveria. Se vasta harmittaiski. Siällä mä sitte käkkisin oman naamakuvani kans ja puhaltelisin hämähäkinverkkoi häälymään.

Nonnih, oliks täsä tarppeks?

T