Turun iltalukio on Facebookissa

Turun iltalukio on nyt Facebookissa!
Jos olet jo liittynyt Facebookiin, tule iltalukion faniksi.

Niille, jotka eivät vielä ole liittyneet, postitan ohjeita myöhemmin mutta ilmankin liittyminen on ihan helppoa.

Linkki: Turun iltalukion Facebook -sivu

Hääppöinen

Tulipa luettua uusin Tiede -lehti.

Lehdessä oli artikkeli otsikolla: Apinoillakin on älliä eri määriä. En sen kummemmin puutu artikkelin sisältöön, mutta artikkelissa oli lause: “Tutkijat luokittelivat valkotöyhtötamariineja kognitiivisilta kyvyiltään hyviin, keskinkertaisiin ja hääppöisiin.“

Vaisto kertoi, että tässä on nyt jotain outoa. Pienen mietiskelyn jälkeen tulin siihen tulokseen, että minulla ei ole aavistustakaan siitä, mikä on hääppöinen. Ainoat mieleeni tulevat esimerkit olivat kieltomuotoisia: “Eipä ollut kovin hääppöistä ruokaa!”. Jos ei-hääppöinen on huono, onko hääppöinen sitten hyvä ja oliko Tiede-lehden lause väärä?

Perheen mielipide ei oikeastaan auttanut. Mieheni oli samaa mieltä kanssani siitä, että sanaa ei yksinään ole edes olemassa, ja nuorempi polvi ei edes huomannut lauseessa mitään outoa.

Pari päivää asiaa pohdiskeltuani totesin, että asiasta on otettava selvää. Löydän tiedot nykyään netistä, joten Google-haku siis päälle. Alku ei ollut kovin lupaava. Haulla hääppöinen tuli vain osumia, joissa ei oli aina mukana. Lisäksi sain osuman Suomi-Englanti sanakirjaan, joka totesi sanan olevan puhekieltä ja antoi sille merkitykseksi mediocre (=keskikertainen) ja not very good. Synonyymeja kummoinen ja häävi! Uusi ongelma: Minkälainen on kummoinen? Taaskin negaatio oli tuttu, mutta sana yksinään ei.

Tein uuden haun hääppöinen -ei, jolloin Google poistaa tulokset, joissa on sana ei. Siitä ei ollut mitään hyötyä, sillä nyt kaikissa suomen kielisissä esiintymissä oli eipä, eihän, tuskin tai jokin muu kieltoilmaisu.

Vielä kerran hauksi hääppöinen kummoinen häävi ja nyt löytyi sitten se oikea osuma. Isosta Suomen kieliopista on verkkoversio!

Sieltä löytyi seuraava teksti:

On joukko adjektiiveja, jotka esiintyvät vain kielteisissä yhteyksissä, tavallisesti predikatiivilausekkeessa joko yksin tai määritteenä:

häävi, hääppöinen, kaksinen, kehuttava, kummoinen, sanottava | hullumpi, hassumpi, kummempi

….

Toiseksi vain kielteisissä konteksteissa esiintyy kirjava joukko adverbeja, partikkeleita ja idiomaattisia ilmauksia, joista osa on kieltoa vahvistavia, esim. lainkaan, yhtään, pätkän vertaa

hölkäsen ~ höykäsen pöläystä, tuon taivaallista ’ei minkään verran, ei mitään’ | ihmeemmin, kummemmin, liiemmin, liioin; järin ’ei paljoa, ei juuri’ | millään muotoa ’ei millään tavalla, ei ollenkaan’ | kuinkaan ’ei mitenkään’ | vainkaan ~ vai(ne)skaan | moksiskaan, millänsäkään ~ milläänkään, tietääkseen ’ei välitä’ | hevin, hevillä ’ei helposti’.
Huom. Kieltäviksi vakiintuneita ovat myös mm. kiteymät ei ristin sielua, ei mailla halmeilla, ei pahitteeksi, ei hätäpäivää(kään), ei (ota) kuuleviin korviinsa, ei ikimaailmassa ~ ikipäivänä, ei pitkälle pötkitä, ei päätä palella ~ palele, ei paljon naurata.

Mielenkiintoinen tämä suomen kieli. Itsellä oikea käyttö on jossain alitajunnassa, mutta ihmettelen todella miten tätä voi kukaan muu edes oppia. Tiede -lehti käytti sanaa siis väärin.

Samassa lehdessä oli toinenkin minua häiritsevä juttu. Lehti oli järjestänyt nettikyselyn sopivasta koulun alkamisajasta ja antoi tuloksen seuraavan kuvan avulla:

Minua tietysti kiinnosti se, kuinka moni ei halunnut myöhäistää koulun alkamisaikaa. Minun etsimäni piirakanpalat ovat vastakkaisilla puolilla! Jouduin siltikin laskemaan 37+11=48. Myöhempi ajankohta on parempi 52 prosentille. Minua jäi kaivelemaan syy tuohon outoon viipalejärjestykseen. Halusiko sen piirtäjä antaa jonkun mielikuvan? Jos punainen ja oranssi viipale olisivat vierekkäin ja niitä ei olisi vedetty irti piirakasta voisi ehkä nähdä, että jako menee hieman myöhäistäjien puolelle… tai sitten ei, ero on aika pieni.

~Leena

PS. Tiede -lehden nettisivuilta et löydä kaikkia artikkeleja. Jos olet lehden tilaaja, voit katsella myös digilehtiarkistoa.