Hääppöinen
Tulipa luettua uusin Tiede -lehti.
Lehdessä oli artikkeli otsikolla: Apinoillakin on älliä eri määriä. En sen kummemmin puutu artikkelin sisältöön, mutta artikkelissa oli lause: “Tutkijat luokittelivat valkotöyhtötamariineja kognitiivisilta kyvyiltään hyviin, keskinkertaisiin ja hääppöisiin.“
Vaisto kertoi, että tässä on nyt jotain outoa. Pienen mietiskelyn jälkeen tulin siihen tulokseen, että minulla ei ole aavistustakaan siitä, mikä on hääppöinen. Ainoat mieleeni tulevat esimerkit olivat kieltomuotoisia: “Eipä ollut kovin hääppöistä ruokaa!”. Jos ei-hääppöinen on huono, onko hääppöinen sitten hyvä ja oliko Tiede-lehden lause väärä?
Perheen mielipide ei oikeastaan auttanut. Mieheni oli samaa mieltä kanssani siitä, että sanaa ei yksinään ole edes olemassa, ja nuorempi polvi ei edes huomannut lauseessa mitään outoa.
Pari päivää asiaa pohdiskeltuani totesin, että asiasta on otettava selvää. Löydän tiedot nykyään netistä, joten Google-haku siis päälle. Alku ei ollut kovin lupaava. Haulla hääppöinen tuli vain osumia, joissa ei oli aina mukana. Lisäksi sain osuman Suomi-Englanti sanakirjaan, joka totesi sanan olevan puhekieltä ja antoi sille merkitykseksi mediocre (=keskikertainen) ja not very good. Synonyymeja kummoinen ja häävi! Uusi ongelma: Minkälainen on kummoinen? Taaskin negaatio oli tuttu, mutta sana yksinään ei.
Tein uuden haun hääppöinen -ei, jolloin Google poistaa tulokset, joissa on sana ei. Siitä ei ollut mitään hyötyä, sillä nyt kaikissa suomen kielisissä esiintymissä oli eipä, eihän, tuskin tai jokin muu kieltoilmaisu.
Vielä kerran hauksi hääppöinen kummoinen häävi ja nyt löytyi sitten se oikea osuma. Isosta Suomen kieliopista on verkkoversio!
Sieltä löytyi seuraava teksti:
On joukko adjektiiveja, jotka esiintyvät vain kielteisissä yhteyksissä, tavallisesti predikatiivilausekkeessa joko yksin tai määritteenä:
häävi, hääppöinen, kaksinen, kehuttava, kummoinen, sanottava | hullumpi, hassumpi, kummempi
….Toiseksi vain kielteisissä konteksteissa esiintyy kirjava joukko adverbeja, partikkeleita ja idiomaattisia ilmauksia, joista osa on kieltoa vahvistavia, esim. lainkaan, yhtään, pätkän vertaa
hölkäsen ~ höykäsen pöläystä, tuon taivaallista ’ei minkään verran, ei mitään’ | ihmeemmin, kummemmin, liiemmin, liioin; järin ’ei paljoa, ei juuri’ | millään muotoa ’ei millään tavalla, ei ollenkaan’ | kuinkaan ’ei mitenkään’ | vainkaan ~ vai(ne)skaan | moksiskaan, millänsäkään ~ milläänkään, tietääkseen ’ei välitä’ | hevin, hevillä ’ei helposti’.
Huom. Kieltäviksi vakiintuneita ovat myös mm. kiteymät ei ristin sielua, ei mailla halmeilla, ei pahitteeksi, ei hätäpäivää(kään), ei (ota) kuuleviin korviinsa, ei ikimaailmassa ~ ikipäivänä, ei pitkälle pötkitä, ei päätä palella ~ palele, ei paljon naurata.
Minua tietysti kiinnosti se, kuinka moni ei halunnut myöhäistää koulun alkamisaikaa. Minun etsimäni piirakanpalat ovat vastakkaisilla puolilla! Jouduin siltikin laskemaan 37+11=48. Myöhempi ajankohta on parempi 52 prosentille. Minua jäi kaivelemaan syy tuohon outoon viipalejärjestykseen. Halusiko sen piirtäjä antaa jonkun mielikuvan? Jos punainen ja oranssi viipale olisivat vierekkäin ja niitä ei olisi vedetty irti piirakasta voisi ehkä nähdä, että jako menee hieman myöhäistäjien puolelle… tai sitten ei, ero on aika pieni.
PS. Tiede -lehden nettisivuilta et löydä kaikkia artikkeleja. Jos olet lehden tilaaja, voit katsella myös digilehtiarkistoa.
AT4 kurssin satoa
Seuraavat 4 postia on tehty viimeisellä AT4 tunnilla eräänlaisena lopputyönä. Työt kerättiin Wikiin ja olen sieltä niitä siirtänyt, Lassi tosin siirsi tekstinsä itse.
Pidän lopputulosta erittäin onnistuneena. Sain yllättäen sikermän, joka kuvaa hyvin sitä, millaisia blogeja ja blogiposteja löytyy. Mukana on kuvaposti, mielipidekirjoitus, huumoria, englannin kieltä, teknologiaa. En olisi itse pystynyt parempaan.
Tarinan opetus: Blogi ei ole verkkopäiväkirja, vaan sisältää useita erilaisia elementtejä.
Jos kiinnostuit kirjoittamisesta, ja olet Turun iltalukion oppilas/opettaja, lähetä minulle postia (linkein tarvittaessa varustettuna ja julkaisen postisi.
Luontohavainnon selitys
Kysymys oli oikeasta mehiläishoidosta, joskin tässä tapauksessa lopputulos oli surullinen. Tarkempaa tietoa mehiläisten hoidosta wikipediasta, jonka artikkeli on aika suppea, tai Suomen Mehiläishoitajien liiton sivulta.
Seuraavassa asiantuntijan selitys:
Mehiläisparvi karkasi pesästään juhannuksen aikoihin. Huonon ja sateisen kelin takia parvi jäi pesän läheisyyteen noin 15 metrin korkeuteen männynlatvaan. Parvi rakensi kesän kuluessa itselleen kennoston, johon keräsi hunajaa ja jonne emo ryhtyi munimaan. Yksi syy parven puuhun jäämiseen oli myös se, että se ei jätä toukkiaan.
Miksi tämä on sitten harvinaista? Yleensä mehiläisparvet menevät johonkin koloon, eivätkä jää taivasalle. Esimerkiksi savupiiput ja ontot puunkolot ovat tällaisia paikkoja, koska parvet eivät menesty ilman suojaa sateelta ja linnuilta.
Mehiläismies
Menisinkö kursseille?
Asun Kaarinassa, joten postilaatikkooni kannettiin Kaarinan-Piikkiön Kansalaisopiston kevään opinto-ohjelma. Vaikka Piikkiö liitettiin Kaarinaan vuodenvaihteessa, nimi näyttää säilyneen. Suuri osa kursseista pidetään minun työaikanani, mutta selailinpahan esitettä aikani kuluksi. Jo ensimmäinen kurssi sai minut purskahtamaan nauruun.
Lainaus Kansalaisopiston nettisivulta:
110115 ITKUVIRSIRYHMÄ – Löydä sisäinen mummosi Tietostudio A-tila Joka toinen viikko Uusi kurssi! ti 15.30-16.30 Diplomipillittäjä Minna Hokka 17.3.2009-14.4.2009, 5 oppituntia Kurssimaksu 10,00 € Enintään 10 opiskelijaa Viimeinen ilmoittautuminen 12.3.2009 15:45:00 Harjoitellaan itkuvirren laulamista harrasteitkijän ohjauksessa. Kurssi antaa perustietoa äänitekniikasta. Tutustumme vepsäläiseen itkuperinteeseen. Sovelletaan kurssin antia itkemällä esiin nyky-yhteiskunnan epäkohtia. Ilmoittautuminen alkaa keskiviikkona 7.1.2009 klo 17.15-19.00 puh. 588 2040 tai netissä klo 17.15.
Ilmoittautuminen alkaa: 7.1.2009 17:15:00
Valitettavasti minulla on tunteja kun kurssi pidetään. Minä kun en ole vielä löytänyt sitä sisäistä mummoani!
Leena
Outo suomen kieli
Olen viime aikoina kiinnittänyt huomioni suomen kieleen ja sen kummallisuuksiin. Torstaina aloin miettiä lausetta, jossa voisin käyttää sanaa ”vaillinainen”. Mieleeni tuli ”Kaapissani on vaillinainen kahvipaketti.”, mutta hylkäsin sen. Tässä yhteydessä se kahvipaketti olisi vajaa. Mieheni puolestaan ehdotti lausetta ”Tämä lause on vaillinainen.”, mutta senkin sanoisin toisin. ”Tästä lauseesta puuttuu jotain.” kuulostaa normaalilta kieleltä ja sitä paitsi vaillinainen lause toi mieleeni logiikan kuuluisan valehtelijaparadoksin. Onko lause vaillinainen, jos siitä ei kerran puutu mitään?
Pohdinta alkoi siitä, että aiheena tunnilla oli vaillinaiset toisen asteen yhtälöt. Minusta on viime aikoina usein tuntunut siltä, että matematiikkaan pesiytyy sanoja, joita ei kukaan enää elävässä suomen kielessä käytä. Vajaa toisen asteen yhtälö ei kylläkään kuulosta hyvältä varsinkaan nuorison käyttämän vajaa-sanan sivumerkityksen vuoksi, ja puutteelliset toisen asteen yhtälöt antavat sen kuvan, että joku on salannut osan lähtötiedoista. Lisäksi kaikista yhtälöistähän tavallaan puuttuu jotain. Muuttuja pitäisi ratkaista!
Suomen kielen ja matematiikan suhde on muutenkin vaikea. Matematiikassa jo lähes romukoppaan heitetty keskiverto elää ja voi hyvin kun puhutaan keskivertokansalaisista. Verrannollisuus oli aikanaan nuoruudessani tärkeä osa geometrian kurssia ja verrantojen muutoksia opeteltiin kauan ja hartaasti. Nykyään keskiverto jätetään usein lukion kursseista kokonaan pois. Keskiverto on geometrinen keskiarvo, ja geometria ei ole Suomessa suuressa suosiossa. Se on matematiikan ala, jonka Eukleides jo kolusi valmiiksi. Sitä opetetaan paljon sen syntysijoilla, mutta Suomessa epäeuklidiset geometriat kiinnostavat enemmän. Siksi en ymmärräkään milloin se keskivertokansalainen on oikein syntynyt. Laskutapa on sama kuin aritmeettisella keskiarvolla. Miksei siis ole keskiarvokansalaisia tai keskimääräisiä kansalaisia?
Matematiikan opettajia ahdistavia sanontoja on muitakin. Kun joku puhuu puolta suuremmasta tai kaksi kertaa suuremmasta, joudun aina miettimään onko puhuja matemaattisesti suuntautunut. Minusta ainoa oikea tapa olisi puhua kaksinkertaisesta, mutta olen joutunut taipumaan. Tiede-lehdessä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tutkija Jukka Kohonen esitti että sanonta on
Kouluopetuksen oikkuja. Koululaskuopeissa kertaa-komparatiivin opetus muuttui radikaalisti 1950-luvun paikkeilla. Siihen asti käytettiin kertaa-komparatiivia laskuopeissakin edellä kuvattuun tapaan. Mutta sitten niissä alettiin selittää, että vertailuaste suurempi tarkoittaisikin yhteenlaskua ja pienempi vähennyslaskua. Näin saataisiin kokonaan toinen, “additiivinen” merkitys. Opetuksella yritettiin siis muuttaa kielen vakiintunutta rakennetta.
Kaksi kertaa pienempää en tule kylläkään hyväksymään. Sekin on kuulemma aivan selkeä. Voi olla, mutta minun mieleni ei ole sen kuultuani.
Viime aikoina puheeseen on pesiytynyt englannin kielestä desimaalipiste. Kuten Wikipedian artikkelista käy ilmi, desimaalipiste ei kuulu muihin mannereurooppalaisiin kieliin kuin englantiin. Tosin Suomen puolustusvoimat on siirtynyt käyttämään aseluokituksissaan desimaalipistettä. Jos siis koulumatkasi on puolitoista kilometriä, se on 1,5 km eikä 1.5 km.
Englanti jyrää muuallakin. Lotto keksittiin kun olin vielä koulussa ja havahduin vasta kun Keno tuli kuvaan mukaan. Mainoksessa sanottiin, että Kenossa arvotaan joka päivä 20 numeroa 70:stä. Eihän suomessa ole kuin 10 numeroa! Lottonumeroista oli puhuttu jo vuosikymmenet, joten eipä kai Kenossakaan voi arpoa 20 lukua 70:stä. Englannin kielessä luku on number ja numero on digit. Pelkäänpä vain miten suomen kielen luvuille tulee käymään.
Onpa matematiikka kantanut mukanaan sanontoja, joiden alkuperää kukaan ei enää edes tiedä. Todennäköisyyslaskennassa valitaan palloja laatikosta umpimähkään. Sana lienee tuttu, mutta mikä on sen merkitys alun perin? Wikipedia sanoo asiasta näin:
Umpimähkä on keino jolla muinoin saatiin tuli säilymään esimerkiksi yön yli. Hehkuvat hiilet peitettiin yleensä turpeella. Aamusella sitten “puhallettiin umpimähkään” eli kaiveltiin kasaa ja valittiin hiili jota yritettiin saada puhaltamalla hehkumaan. Valintaa jatkettiin sattumanvaraisesti kunnes löytyi hiili jossa tuli oli säilynyt.Nimi tulee siitä, että tulen säilytyspaikka oli arkku nimeltä “Mähkä”. Hiilet valittiin terävillä puutikuilla turve-eristeen läpi “umpimähkään”.
Kieli muuttuu ja muutosta tapahtuu myös matematiikassa. Ennen opetettiin sovellutuksia ja nyt ne ovat sovelluksia. Joskus tuleekin mieleeni, että olen ajasta jäljessä enkä hyväksy sanontoja, jotka on jo virallisesti hyväksytty omien kouluaikojeni jälkeen. Olen aina leikkinyt eräänlaista kielipoliisia. Mieleltään matemaattisen ihmisen oli helppo omaksua kielen säännöt, mutta äidinkielen opettajani mukaan tekstini eivät olleet tarpeeksi mielenkiintoisia. Eivätpä kai, kun yritin esittää asiani matemaattisen täsmällisesti.
Joskus tuntuu, että kielipoliiseja kyllä tarvittaisiin. Luin taannoin lehdestä tarinan rattijuoposta, joka pakeni ojaan ajettuaan metsään. Ensimmäinen ajatukseni oli että tyyppi oli harvinaisen tyhmä. Kuka häntä nyt ei ojasta löytäisi…
~Leena Kuvat bigfoto.com
Facebook kokeilu
Tämä posti on koeposti Facebookista.
Lienette kaikki kuulleet kaikenlaisia tarinoita Facebookista viimeisen puolen vuoden ajalta. Viime syksynähän tänne liittyneitä suomalaisia oli ennätysmäärä. Suuri osa jutuista oli liioiteltuja. Ainoa haitaksi kokemani asia on ollut “ystävien” lähettämät kaikenlaiset hupijutut, joihin sitten pitäisi lähteä mukaan. Aluksi minullakin oli akvaario ja oma universumi ja lisäksi joku puri minua niin että minusta tuli vampyyri. Lopetettuani moisiin pelleilyihin osallistumisen olen ollut todella tyytyväinen.
Nyt voin lähettää siis postiakin blogeihin. Omassa blogissani se toimi, nyt siis kokeilen WordPressin blogia.
Uutuutena on lisäksi tullut chat, jota en ole tosin vielä kokeillut. Huomautukseksi tähänkin: chat ei ole nykyään koneen ääressä jutustelua vaan tekstiviestiäkin nopeampi yhteydenpitokeino. Harvoin viestit ovat tekstiviestejä pidempiä ja perillemenokin on varmaa kun vastaanottaja kuittaa heti. En ole koskaan pitänyt tekstiviestien kirjoittamisesta, joten chat on minulle aivan paikallaan.
Leena
Muuttunut ulkonäkö
Koska suuri osa blogeistakin alkaa olla jo hyvin ammattimaisen näköisiä, päätin muuttaa blogin ilmettä paremmin vastaamaan nykyaikaa.
Kommentoikaa, sillä vanha tyyli on helppo palauttaa!
Leena
Poliitikot ja matematiikka
Aina ei tule luettua kovinkaan ahkerasti Turun Sanomia, sillä olen pääasiassa siirtynyt Hesarin nettiversion lukijaksi. Voi siis käydä niin, että herkulliset jutut menevät kokonaan ohi. Onneksi etsivä löytää netistä ja jopa paljon nopeammin kuin omasta lehtikasasta. Olisihan lehtikasa kyllä jo pitänyt tähän mennessä kantaa pois, mutta veikkaanpa lehdenkin vielä jostain löytyvän.
Turun Sanomissa on julkaistu 20.10.2007 seuraava, Annika Lapintien (vas.) mielipidekirjoitus:
Itämeren suojelusta
Kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk) kritisoi (TS 17.10.) Kirjoittajavieras-kolumnissaan lakialoitettani, jolla leikattaisiin merkittävästi Suomen Itämeren ravinnekuormitusta. Kaunisto toteaa, että totalitarismi ei kuulu tehokkaaseen ympäristönsuojeluun. Ympäristönsuojelussa ehdottomuus on toisinaan kuitenkin ainoa riittävä keino lopettaa saastuttava toiminta.
Ehdottomalla kiellolla on päästy eroon esimerkiksi vesistöille vaarallisista veneiden lyijyä sisältävistä myrkkymaaleista. Vapaaehtoisuutta ja kannusteita maatalouden kuormituksen leikkaamiseksi on käytetty jo riittämiin. Itämeren näkökulmasta näiden tulokset eivät vain ole riittävät.
Mikäli kaikki Itämeren yhdeksän ympärysvaltiota onnistuisivat vähentämään omaa kuormitustaan Kauniston mainitsemat neljä prosenttia olisi koko potti jo 36 prosenttia. Ympäristönsuojelussa pieniä tekoja tekemällä voidaan yhdessä tehdä ihmeitä.
Vähättelevää suhtautumista maatalouden vaikutuksista Itämeren tilaan on aiemminkin kuultu keskustalaisten kansanedustajien suusta. Taannoin myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk) vähätteli maatalouden osuutta Itämeren sinilevätilanteeseen.
Annika Lapintie, Kansanedustaja (vas)
Hesari irvaileekin Lapintien matematiikkaa 14.11.2007 osiossa POLITIIKAN KULMAPÖYTÄ
Lapintieltä ratkaisu Tehy-kiistaan
Vasemmistoliiton kansanedustaja Annika Lapintie arvosteli hallituksen Tehy-lakia eduskunnassa maanantai-iltana.
“Ja kuten on tässä monta kertaa sanottu, niin hallitus sanoo toivovansa, että voidaan tehdä sopu, mutta siitä huolimatta olette monta kertaa ilmoittaneet, että rahaa ei löydy. Sehän ei pidä paikkaansa. Rahaa kyllä on.”
…
Siis jos yhdelle hoitajalle annettaisiin työnantajan jo tarjoama 12,7 prosentin korotus ja toiselle myös 12,7 prosentin korotus, niin silloin koossa olisi jo Tehyn vaatima 25,4 prosentin korotus. Näin kiista ratkeaisi pakkolaitta.
keskustelu.plaza.net palstalla joku tarjoaakin uskottavampaa ratkaisua :
“Tai joka hoitsulle 0,000004% korotus yhteensä 24%.”
Hesarin keskusteluosiosta löytyy vielä parempi ehdotus:
Mites jos jokaisen kahdensadan kansanedustajan palkasta leikattaisiin 0,5%?
Silloinhan Lapintien matematiikan mukaan eduskunnan palkkakulut putoaisivat 100%. Tämä pieni säästö lopettaisi eduskunnan palkkojen maksun kokonaan. Teolla olisi merkittävä vaikutus koko eduskunnan menoihin edustajien palkkakustannusten poistuessa, mutta vaikutus yksittäisen kansanedustajan tilipussiin olisi mitätön!
Lapintie on entinen Suomen työväen säästöpankin konttorin esimies ja nyt siis kansanedustaja.
Matematiikan opettajana en voi kuin pyöritellä päätäni. Jos tämä on kansanedustajien ymmärtämisen taso, mitä toivoa on sille että rahamme käytetään oikein.
Sirpa Pietikäinen aikanaan totesi, että jätevedenpuhdistamon pH pitäisi saada nollaan…
Ja sitten vielä väitetään, että matematiikkaa ei tarvita mihinkään!
Leena
Koirani Piitu
Koirani Piitu (7 kk) on todiste siitä, että nimi on enne. Virallisesti hän on “Svatsekoks Born to be Wild”. Rotu on Welsh Corgi Pembroke ja Piitu on täynnä energiaa.
Kuukausi sitten hän halusi saunoa tyttäreni kanssa.
Tässä on käynnissä taistelu lelun kanssa. Taisto oli kiihkeä, mutta Piitu voitti. Lelu on nyt kahtena palasena.
Kun hän sitten lopulta väsyy, hän osaa todella rentoutua.
Leena
Iltalukion blogi on avautunut
Jotta työskentely iltalukiossa ei olisi pelkkää puurtamista, päätimme perustaa kaikille iltalukiolaisille tarkoitetun blogin. Täällä me kaikki iltalukiolaiset; opettajat, oppilaat ja henkilökunta, voimme kirjoittaa tarinoita elämästämme tai vaikka kirjoitella pakinoita, runoja, iltasatuja lapsille tai näyttää parhaat valokuvamme muille. Aiheita ei siis ole rajoitettu mitenkään; ainoastaan loukkaavia kirjoituksia ei julkaista.
Kun haluat julkaista tarinan, lähetä se valokuvineen osoitteeseen lekahe (at) utu.fi. Ilmoita myös nimesi ja yhteystietosi, joita ei julkaista. Kirjoitukseen voit valita haluamasi nimimerkin tai julkaista sen omalla nimelläsi.
Toivon runsaasti intoa kirjoittamiseen. Olen lisännyt sivupalkkiin linkit omiin blogeihini esimerkeiksi siitä, mitä kaikkea voi keksiä.
Jos sinulla on oma blogi, lähetä sen osoite, niin voin lisätä senkin itlakuion Blogrolliin
Terveisin Leena, blogin tämänhetkinen ylläpitäjä
